• Mediavaikuttaminen

    Mieli mediassa, media mielessä

    Mitä ‘somepsykologin’ kohtaamat haasteet voivat opettaa meille ihmismielestä? Muutaman tulevan psykologin ryhmä Turun yliopistolta oli minuun yhteydessä ja pyysi ajatuksia aiheesta, joka on monella tapaa ajankohtainen paitsi yhteiskunnallisesti myös itselleni henkilökohtaisesti. He nimittäin pohtivat ryhmätyössään sitä, mikä saa psykologit mahdollisesti karttamaan medianäkyvyyttä. Tämä on kysymys, jonka ympärillä olen käynyt intensiivistä vuoropuhelua pitkään itseni kanssa, ennen kuin perustin ensimmäisen ammatillisen blogin ja sosiaalisen median tilin. Työskentely sosiaalisessa mediassa voi olla samanaikaisesti suurenmoisen tyydytyksen lähde, mutta se tuo mukanaan herkästi myös riittämättömyyden tunteita. Median, psyyken ja psykologiuden yhdistäminen toisiinsa onkin siis paitsi kutkuttavaa, myös sisäisiä ristiriitoja herättävää ja haastavaakin. Miksi näin on?  En voi vastustaa houkutusta päästää sisäinen filosofini ääneen ja käsitellä…

    Comments Off on Mieli mediassa, media mielessä
  • Äitiys

    Äidin keskeneräisyys on lapsen paras mahdollisuus

    Olet varmaan kuullut joskus Kunnaksen suomentaman lorun, jossa kysytään, mistä on pienet tytöt tehty. Lorussa reseptiin mahtuu kaikkea hempeistä kukkasista, makeaan sokeriin ja kaneliin. On olemassa myös pojille tehty vastaava loru, jossa pojat remuavat luonnossa tutkimassa etanoita ja koiranhännän tupsukoita. Sukeltamatta tässä kirjoituksessa sen syvemmälle pohtimaan sukupuolisuutta ja sitä kirjoa, jonka kautta sitä nykyisin hahmotamme, tyydyn näin äitienpäivänä toteamaan, että osasta näistä lorun tytöistä on kasvanut äitejä. Mistä on pienten tyttöjen ja poikien äidit tehty? Millainen on hyvän äitiyden resepti? Onko se kanelia ja kukkasia, koiranhännän tupsukoita, vai jotakin muuta? Vaikka keskustelua on jo jonkin aikaa käyty erilaisten roolien monimuotoisuudesta, on äitienpäivän alla kauppojen korttihyllyillä kuultavissa vanha tuttu kaiku. Kanelista…

    Comments Off on Äidin keskeneräisyys on lapsen paras mahdollisuus
  • Covid-19

    Silloin, kun muut kiertävät kaukaa, ottavat lääkärit ja hoitajat askelen lähemmäs

    Miten selviytyä matkasta epidemian huipulle ja takaisin?  Arkemme on muuttunut silmänräpäyksessä ja sosiaalinen olemisemme on saanut uudet säännöt, joissa tuttavan kädenpuristus, ystävän lohduttava halaus ja kollegan rohkaiseva käsi olkapäällä joutuvat väistymään henkilökohtaisen fyysisen tilan tieltä. Toisen ihmisen fyysisestä läsnäolosta ja kosketuksesta on tullut riskitekijä. Tämä koskettaa kaikkia, mutta jokaista omalla tavallaan.  Terveydenhuollossa työskennellään parhaillaan ennenkuulumattoman sisäisen ristiriidan kanssa. Ihmisen hätä kun ei katso turvaväliä. Tuon hädän hetkellä hoitajan käsi hakeutuu potilaan käteen, jalat ottavat nopeita askelia ja kädet painelevat nappuloita ja potilastakin. Se sama hoitaja tai lääkäri, joka ruokakaupassa asioidessaan säilyttää muiden tavoin etäisyyden kanssaihmisiin, pelastaa sairaalan seinien sisäpuolella niitä samoja ihmishenkiä turvaväliin katsomatta. Näin oli ennen koronaepidemiaa. Näin on sen…

    Comments Off on Silloin, kun muut kiertävät kaukaa, ottavat lääkärit ja hoitajat askelen lähemmäs
  • Covid-19

    Kun epidemiaelokuvasta tuleekin totta, ryntää ihminen vessapaperiostoksille – tai tekee siitä meemin

    Psykologin pohdintoja koronahuumorista “I am not afraid of death. I just don’t want to be there when it happens.” Woody Allen Vessapaperirullan sosiaalinen merkitys on muuttunut ja siitä on tullut yksi koronaviruksen symboleista. Yhtäkkiä tuo valkoinen paperirulla edustaakin vessahädän sijaan ihan vain hätää: ihmiskunnan huolta terveydestä, toimeentulosta ja turvallisuudesta. Sama rulla toimii myös huumorin ja vitsien loppumattomalta tuntuvana lähteenä. Yksien hamstratessa vessapaperia, toisten nauraessa heille ja kolmansien paheksuessa kahta edellistä, tekevät neljännet näistä kolmesta meemin. Onko koronaan liittyville vessapaperivitseille luvallista nauraa? Mikä saa ihmisen tekemään vakavasta asiasta vitsin? Muutama viikko sitten erään työpäivän päätteeksi koronatilanne teki vessapaperirullan mentävän reiän omaan turvallisuudentunteeseeni, jota psykologiassa kutsutaan haavoittumattomuuden illuusioksi. Löysin itseni näpyttelemästä kauppareissulla olevalle…

    Comments Off on Kun epidemiaelokuvasta tuleekin totta, ryntää ihminen vessapaperiostoksille – tai tekee siitä meemin
  • Covid-19

    Mistä tunnistaa liiallisen koronapelon ja mikä auttaa selviämään pelkojen kanssa?

    Pelkääminen voi olla liiallista tai liian lievää. Koronaan liittyvät pelot asettuvat mittasuhteisiinsa vasta, kun koko tilanne on ohi ja nähdään tapahtumat etäämpää. Pelko on luonnollinen tunne, joka on välttämätön jotta voimme suojella itseämme. Pelko toimii myös hyvänä motivoijana silloin, kun täytyy luopua omista eduista ja sitoutua toimiin koronaepidemian hidastamiseksi. Pelko on kuitenkin elimistön ja mielen stressitila, jota on tärkeätä pyrkiä säätelemään. Mistä tunnistaa liiallisen koronapelon ja miten pelkojen kanssa voi pärjätä? Alta voit lukea sekä liialliseen koronapelkoon liittyvistä merkeistä, että neuvoista, joiden avulla voit jaksaa poikkeustilan yli. Liiallisen koronapelon merkkejä Vallitsevaan tilanteeseen, viranomaisohjeisiin ja omaan/läheistesi terveydentilaan nähden.. Koronaan liittyvien asioiden ajatteleminen tai sairastumisen mahdollisuus aiheuttaa huomattavaa ahdistusta ja pelkoa, joka…

    Comments Off on Mistä tunnistaa liiallisen koronapelon ja mikä auttaa selviämään pelkojen kanssa?
  • Covid-19

    KORONAPELKO

    Vara ei venettä kaada – vai kaataako? Miten koronapelkoon tulisi suhtautua? Ja miten sen kanssa pärjää? Kuolee, ei kuole, kuolee, ei kuole… Todennäköisyyyksiä katsottaessa päivänkakkara, jota koronaksikin voi kutsua, arpoo todennäköisesti ihmiskunnalle suotuisan lopputuloksen: suurin osa parantuu ja rokote valmistuu. Todennäköisyys on psykologisesti ikävä ilmiö, sillä se jättää mieleen tyhjän tilan – mahdollisuuden, että arpaonni ei suosikaan. Yksi tähän tyhjään tilaan hakeutuvista psykologisista ilmiöistä on pelko. Se näkyy tällä hetkellä ympärillämme monin eri tavoin. Iltalehti kirjoittaa siitä, miten Italiassa on ihmisjoukolla ryöstetty kauppa ja markettien käsidesi- ja tonnikalapurkkihyllyt ammottavat tyhjyyttään. Nähtävillä on yhtä lailla myös pelon kieltäminen, mikä näkyy vähättelynä sekä julistuksina siitä, miten itsellä on edelleen oikeus, valta ja…

    Comments Off on KORONAPELKO
  • Blogi

    Psykologin kynästä

    Kirjoittaminen, blogini ja minä Tekstinkäsittelyohjelman kursori sykkii kuin naulittuna valkoiseen taustaansa. Sanat sinkoilevat mielessäni paikkaansa hakien, kuin vailla määränpäätä olevat törmäilyautot huvipuistossa. Sekalaiset mielikuvat pyörivät kaaoksessaan, joka vielä hakee muotoaan. Ainoastaan seinällä tikittävä kello kertoo ajan kulusta. Vähitellen ajatuksista erottautuu säie. Käteni laskeutuvat näppäimistölle ja aika pysähtyy. Näppäimistöllä tanssahtelevat sormet sinkoavat mieleni ajatusten, mielikuvien, tietojen, muistojen ja tunteiden leikkauspisteeseen. Kursori raivaa tietä kirjain kirjaimelta rakentuvalle tarinalle. Mieli tyyntyy, sormien jatkaessa tanssiaan. Olen yhtä näytöllä rientävien kirjainten kanssa. Minulla on sanottavaa ja nyt aion sanoa sen. Jotta voisin edes tyydyttävästi kuvata sinulle, mistä tässä blogissa on kyse, on minun ensin kerrottava, millainen suhteeni on kirjoittamiseen ja ammattiini psykologina. Psykologia on kiehtonut…

    Comments Off on Psykologin kynästä